History

OtaRadio, a student-powered radio channel started operating soon after the construction of Otaniemi student village was completed in 1950's. The radio broadcasted in the central radio that covered the Otaniemi campus residential appartments.

In 1983, the student village served provided for the Helsinki World Championships in Athletics. The sports event inspired a group of five technology students to build a cable TV network to serve the student village residents at the time. The cable network put together by Mikko J. Salminen, Pekka Viirola, Jaakko Riihinen, Karri Kuusla and Timo Knuutila later gave an opportunity to the student union (Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta, TKY) at that time to create its own TV channel. Soon the campus channel earlier know as OtaTV merged with OtaRadio and so Otaniemi Underground Broadcasting System (OUBS) was born.

With the establishment of Aalto Univerity and troublesome unification of the three separate student unions, i.e., unions for technology students, art students and business or economy students, OUBS felt like to technology student oriented, in other words too "teekkari" or "Otaniemi" for the students representing the arts school and the school of economics. Based on an opinion poll among the new Aalto students the student representatives of the new Aalto University Students Uninon (Aalto-yliopiston ylioppilaskunta) decided to close OUBS in close in 31.5.2011. A decition was made to form a new studentmedia called Aate. The idea was to form somthing with a unitied spirit that every student would feel pleased with. Aate started operating on 1.6.2011 in the same premises and with the same equipment as OUBS once did.

We are sorry! There is no full English translation yet availabe. If you feel like contributing please contact us via mail at oubs a oubs fi. Much appreciated!
The full Finnish version can be found below.

1950-luvun alussa valmistuneeseen Teekkarikylään perustettiin OtaRadio-niminen keskusradion päällä toiminut kanava. Vuoden 1983 yleisurheilun MM-kisojen yhteydessä, Teekkarikylän toimiessa kisakylänä, radio vaihtui televisioksi. Televisiotoiminta lähti liikkeelle kaapelointiurakalla ja OtaRadion kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Nämä myöhemmin yhdistyivät OUBSiksi. Vielä 2000-luvulle saakka OUBS vastasi ohjelmatuotannon ohella muista tehtävistä kuten Teekkarikylän kaapeliverkon toiminnasta ja Smökin äänentoistolaitteiden kunnosta.

Aalto-yliopiston myötä OUBS koettiin liian teekkarihenkiseksi. AYY:n hallitus lopetti OUBS toiminnan 31.5.2011 ja perusti tilalle Ylioppilasmedia Aatteen. Aate jatkaa toimintaansa edesmenneen OUBSin tiloissa.

Televisio Suomessa

Maailmalla televisiolähetykset käynnistyivät 1920-luvun lopulla, ensimmäisenä Yhdysvalloissa vuonna 1928. [1] Suomessa ensimmäiset TV-lähetysten vastaanottokokeilut tehtiin 1930-luvulla, jolloin vastaanotettiin saksalaista ohjelmaa. Myöhemmin samoilla laitteilla esiteltiin vastaanottoa Suomen radioamatööreille (Suomen Radioamatööriliitto ry, SRAL) Helsingissä. Kokeiluja jatkettiin radioamatöörien keskuudessa läpi 1930-luvun. [2]

Toisen maailmansodan jälkeen TV-lähetykset ja -tekniikka kehittyivät maailmalla nopeasti. Vuonna 1949 Valtion teknillisessä tutkimuslaitoksessa (VTT) pidetyssä kokouksessa laadittiin pohjaa televisiotoiminnalle. Kokouksessa paikalla olleet asiasta kiinnostuneet tahot olivat yksimielisiä siitä, että televisiotoiminta pitäisi aloittaa Suomessa. Tämän aloitteen kaatoi Yleisradio ilmoittamalla kokouksen jälkeen televisiotoiminnan kuuluvan sille, eikä se voinut osallistua ulkopuolisiin kustannuksia aiheuttaviin kokeiluihin. Seuraavan kerran televisiotoiminta oli käynnistyä 1952 Olympiakisojen yhteydessä. Tuolloin hanke kaatui kustannuskysymyksiin. [2,3]

Vuonna 1954 perustetun Radioinsinööriseuran televisiokerhon ja Teknillisen korkeakoulun yhteisvoimin aloittama hanke lähetysjärjestelmän rakentamisesta onnistui. Ensimmäinen julkinen lähetys tapahtui vuonna 1955. Onnistumisen innoittamana mukaan lähti Tekniikan edistämissäätiö (TES), joka myös näki televisiotoiminnan tärkeänä osana omaa toimintaansa. Vuonna 1959 perustettiin ohjelmayhtiö Oy Tesvisio Ab tuottamaan sisältöä TES-TV-asemalle. Kaksi vuotta “teekkarikanavaa” jäljessä Yleisradio aloitti lähetykset nimellä “Suomen Televisio”. Taloudelliset vaikeudet ajoivat Tesvision Yleisradion omistukseen 1964. [2,3,4]

OtaRadio ja OtaTV

Teekkarikylän rakentaminen Otaniemeen alkoi vuonna 1950, ja ensimmäiset rakennukset valmistuivat kaksi vuotta myöhemmin Kukanpäivänä 1952. Laitosmaisten asuintalojen yhteyteen rakennettiin ajalle tyypillinen keskusradio. Urbaani legenda kertoo, että keskusradion avulla Teekkarikylän asukit välttivät radiolupamaksut. Kylässä olisi siis ollut vain yksi radio ja siihen tarvittava lupa. Tämän vastaanottimen ohjelma välitettäisiin useampaan asuntoon. Oli keskusradion rakentamisen syy mikä tahansa, rakentui sen ympärille Otaniemen sisäistä radiotoimintaa. [6, 9, 11]

Toiminnan alkuvaiheessa ilmeisesti Otamölynä tunnettu ja sittemmin OtaRadio-nimen saanut radiokanava aloitti toimintansa Jämeräntaival 5 C:n kellarissa varhaisella 1960-luvulla. Todennäköisesti alkujaan vapaaehtoisvoimin pyörinyt OtaRadio siirtyi jo aikaisessa vaiheessa osaksi TKY:tä.[9]

Jämeräntaival 1:n valmistuttua 1965 OtaRadion toiminta siirtyi A-rapun kellariin, toimitukselle erityisesti rakennettuihin tiloihin. Studion ja tarkkaamotilojen yhteydessä sijaitsivat soluhuoneet seitsemälle sekä keittiö. Otaradion toimitus koostui viidestä toimittajasta ja kahdesta teknikosta.[9]

Vuoden 1983 yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut innoittivat pienen joukon Polyteknikkojen radiokerhon (PRK) toimijoita aloittamaan televisioantenniverkon rakentamisen. TV-toiminta alkoi OtaRadion rinnalla samoissa tiloissa OtaTV-nimellä. Televisiolla ei kuitenkaan haluttu kilpailla maineikkaan ja kovassa suosiossa olevan radiotoiminnan kanssa, joten siksi toiminta lyöttäytyi OtaRadion rinnalle samoihin tiloihin. Radion juontajat toimivat myös ensimmäisinä OtaTV:n toimittajina. Televisiotyön helpotuttua radio sai väistyä television tieltä. Tuntemamme OUBS oli syntynyt. [6,7,8,9]

Kaapelointi ja ensimmäinen lähetys

Kuten aikoinaan TES-TV:n ja teekkarikylän rakennus, alkoi myös OUBSin taival vapaaehtoisvoimin toteutetulla hullun rohkealla yrittämisellä, olemattomilla resursseilla ja vahvalla tahdolla. Teekkarikylän TV-projektia lähtivät vetämään silloiset opiskelijat Mikko J. Salminen, Pekka Viirola, Jaakko Riihinen, Karri Kuusla ja Timo Knuutila.

Salminen muistelee asuneensa kuuden sähköteekkarin kanssa samassa solussa. Solussa asui Salmisen lisäksi Jari Halosen ja Matti Ärmäsen, jotka olivat hankkineet soluun teekkarikylän ainoat väritelevisiot. Elektroniikan tuntiassistentti Salmiselle oli siihen aikaan vielä epäselvää kuinka kuva siirtyi videonauhurilta televisiolle. Tähän Halonen osasi neuvoa, että kuva ja ääni moduloidaan ja lähetetään yhtenä kanavana televisiolle. Tästä innostuneena Salminen keksi kokeilla onnistuuko videosignaalin lähettäminen antenniverkkoon siten, että muutkin voisivat katsoa. Solun asijantuntijat eivät uskoneet, että tämä toimisi seinärasioiden suodattimien takia. Ennakkoluuloista huolimatta viritystä kokeiltiin ja kuva saatiin lähetettyä yhdestä solusta viereiseen soluhalliin. Kuva oli rakeinen mutta toimi silti.

Solussa neuvottiin ottamaan yhteyttä Viirolaan ja Riihiseen jo olemassa olevien kaapeli-TV-kuvioiden suhteen. Seuraavana päivänä kolmikko istuikin jo Sähkölafkan kuppilassa, jossa suuremmille suunnitelmille luotiin pohjaa.

"Kipinänä televisiotoiminnan aloittamiselle oli halu tarjota yleisurheilun MM-kisojen aikana kylässä asuville urheilijoille mahdollisuus seurata suorituspaikan tapahtumia ja infokanavaa sekä katsoa satelliittikanavia", kiteyttää Knuutila. Televisiotoiminnan aloittamisen mahdollistavan suuren innostuksen aikaansaamiseksi tarvittiin ns. proof of concept-lähetys, joka toteutettiin 3.3.1983 silloisella jo olemassa olevalla suuryhteisantenniverkon kaapeloinnilla. Nimittäin Poikamiesylän ensimmäisen peruskorjauksen yhteydessä 1980-1982 oli talojen JMT 3,5 ja 7 antennikaapelointi toteutettu yhteisantennijärjestelmällä, johon oli mahdollista syöttää signaali yhdestä pisteestä koko alueelle. Tarvittava laitteisto lainattiin monesta yrityksestä, joista merkittävimpiä olivat TKK:n videostudio ja Videoteam niminen audiovisuaalisen alan maahantuoja. TKK:n palveluyksikkö tuotti aikanaan AV-materiaalia koululle. Koulun studiolla tehtiin pieniä palvelustöitä ja vastapalvelukseksi Teekkarikylään saatiin kalustoa lainaan. Koulun studion lopetettua työpäivänsä kello 17 ryhtyivät teekkarit toimeen lähetyksen aikaansaamiseksi. Koulu oli luvannut koelähetyksen käyttöön vain muutaman laitteen, mutta käytännössä lähes koko studioovarustus siirrettiin koululta Teekkarikylään ensimmäistä koelähetystä varten. Lähetyksen loputtua puolenyön aikaan purettiin tavarat ja kiikutettiin ne huomaamatta takaisin palveluyksikön studiolle.

Ensimmäisen lähetyksen live-osuus kuvattiin ja lähetettiin OtaRadion pienestä studiosta Ylen lähetyksen loputtua kello 22:50. Illan ohjelma alkoi jo aikaisemmin nauhoitetulla professori Martti Tiurin haastattelulla. Jämeräntaival 5:n lehtihuone oli varattu VIP-tilaksi jossa Sanoma konsernin silloinen toimitusjohtaja Heikki Sarasteen ja Helsinki Television (DNA Oy) silloinen kanavapäälikkö Väinö J. Nurmimaa osallistuivat lähetykseen. Haastattelun päätyttyä alkoi 30 minuutin phone-in kyselytunti, jossa Teekkarikylän asukkaat saivat esittää kysymyksiä illan vieraille. Asiaosuuden loputtua ohjelma jatkui kolmella musiikkivideolla. "Ainakin yhdellä videolla esiintyi Sheena Easton ja toisella nähtiin konserttitaltiointi Länsi-Berliinistä muurin juurelta", muistelee Salminen. Musiikkivideot oli tilattu niitä silloin Suomeen maahantuoneelta yritykseltä. Yksityiskohtana mainittakoon että tuohon aikaan videot toimitettiin U-matic kaseteille nauhoittetuina.

Ensimmäinen lähetys tuli ja meni. Yleisurheilun MM-kilpailut olisivat elokuussa, ja TV-verkon tulisi olla toteutettuna siihen mennessä. Kukaan ei varsinaisesti kysellyt TV:n perään, mutta tarvittava huhumylly oli saatu liikkeelle: TV-verkko oli toteutettava. Seuraavien kuukausien aikana tarmokkaat teekkarit toteuttivat nollabudjetilla valtavan rakennusurakan. Kaapelit, muut tarvikkeet ja käytössä olleen Saabin bensiini saatiin yritysten sponsoroimina. Työ aloitettiin kyselemällä yhteyshenkilöiden Veijo Helkaman ja Veijo Nesteen perään, juuri heidän, jotka olivat luvanneet materiaalia TV-hankkeeseen.

Kaapelointi aloitettiin vetämällä optinen kuitu TKK:n radiolaboratorion antennilta Teekkarikylään osoitteeseen Jämeräntaival 1, josta signaali monistettiin koko kylään. Optinen siirto oli niin uutta, että tämä saattoi olla jopa ensimmäinen optinen videonsiirtojärjestelmä Suomessa. Siirtoon sopivat laitteet olivat tulleet myyntiin vastata muutama kuukausi ennen asennusprojektin alkua. Aikataulu oli tiukka, ja MM-kisojen aikaan kaapelit vedettiin aikarajoitteiden pakottama ilmavetoina puiden kautta talosta taloon.

Kisojen jälkeen kaapelit kaivettiin maahan. Kaapelien kaivamiseen osallistui moni vapaaehtoinen ja ihmisiä rekrytoitiin mm. silloin erityisen monilukuisen Polyteknikkojen radiokerhon riveistä. Monipäisestä auttajayhteisöstä huolimatta OUBSin ydinporukalta upposi rutkasti aikaa projektiin. Toimijat muistelivat tehneensä töitä kellon ympäri: illalla oikeiden töiden jälkeen kaapeleita laskettiin yömyöhään ja seuraavana aamuna mentiin samoilla silmillä takaisin palkkatöihin "lepäämään". Kaapeleiden laskemisesta lähtien OUBS oli Otaniemen kaapeliverkon ylläpitäjä aina vuoteen 2001 saakka, jolloin Trinet otti verkon ylläpidettäväkseen. [9]

Vapaa media 1983-2011

Koko OUBSin olemassaolon aikana aktiivit ovat tehneet kovasti työtä matalalla palkalla. Aivan alkuvaiheessa palkkaa ei maksettu ollenkaan, mutta toiminnan vakiinnuttua saatiin rahoitusta. Kassavirtaa kartutti osaltaan myös toteutettu kaapeliverkko. Rahoitusmallin yksikkönä toimivat antennipistokkeet, joita myytiin 3,5 markan kuukausihinnalla opiskelijoille. Rantahotellilta ja Dipolilta antennipistokkeista perittiin noin kymmenen kertaa kovempaa vuokraa. Tässä vaiheessa muistettakoon, että yksi olutpullo maksoi tuohon aikaan vajaat viisi markkaa ja HTV:n kaapeli vielä paljon enemmän. Teekkarikylän peruskorjauksen ja laajentamisen (perhekylä) myötä myös kaapeliverkkoa laajennettiin uusiin rakennuksiin. Näin myös OUBSin kassavirta kasvoi 2-3-kertaiseksi 1980-luvulla. [9]

Toiminta siirtyi jossain vaiheessa ylioppilaskunnan piiriin ja vakiintui lukuvuoden ympärille ja näin ollen myös toimitus vaihdettiin lukuvuosittain.

Torstailähetys

OUBSin vakiintunut torstailähetys juontaa juurensa jo OtaRadion aikaiseen toimintaan. Tuohon aikaan tiistai oli opiskelijoiden keskuudessa vakiintunut "bilepäivä". Tätä seurasi luonnollisesti hieman hiljaisempi keskiviikko ja kolmantena päivänä, eli siis torstaina, olikin sopiva aika lähetykselle. Lähetyksissä nähtiin viikon aikana tehtyjä inserttejä ja studiovieraita samaan tapaan kun vielä vuoden 2011 lopussa. Alkujaan lähetyksiä ei ollut säännöllisesti aivan joka viikko, mutta ohjelmaa kanavalla nähtiin kuitenkin “ruutukehässä” päivittäin. [9] Kaikki live-lähetykset taltioitiin nauhoille. Suurin osa uudemmasta tuotannosta on katsottavissa internetissä.

Vuosien varrella lähetystekniikan kehittyessä live-lähetyksiä tehtiin myös studion ulkopuolelta. Tyypillisiä lähetyspaikkoja oli Dipoli, jossa vuosien varrella järjestettiin usein ylioppilaskunnan juhlia sekä kokouksia. Jo toiminnan alkuajoista lähtien lähetykset toteutettiin useammalla kameralla, joka merkitsi sitä että merkittävä määrä kalustoa tuli roudata aina lähetyspaikalle. [10, 24]

Yhteisöllisyydestä

Se, mikä OUBSista teki erityisen hienon, oli solussa vallinnut yhteisöllisyys. Toimitustilat olivat työpaikan lisäksi myös koti. Se synnytti ainutlaatuisen ympäristön, jossa syntyi jos jonkinmoisia ideoita ja ohjelma-aiheita. Oman haasteensa olemiselle loi se tosiasia, että samoja naamoja joutui katsomaan päivästä toiseen ympärivuorokautisesti. Jos työpaikalla oli erimielisyyksiä tai kiireen tuomaa jännitettä, oli se pakko jättää työpaikalle, sillä vapaa-ajalla oli jaksettava elää samojen ihmisten kanssa.

Vaikka elämisessä oli omat haasteensa, nähtiin soluelämä kuitenkin enemmissä määrin positiivisena asiana. Sanotaan, että parhaat ideat syntyvät vahingossa. OUBSissa vahinkoja kyllä sattuikin, kun seitsenhenkinen porukka kokkasi, siivosi ja työskenteli saman katon alla. Kun työmatkaa ei ollut, mahdollisti se myös sen, että aamiaspöydässä keksittyä ideaa voitiin heti ruveta toteuttamaan. Kun oma sänky oli vain muutaman askeleen päässä venyi työpäivä helposti myös yömyöhään.

Toimitustiloissa liikkui myös paikan luonteen ja tekemisen meiningin ansiosta paljon luovaa väkeä, artisteja, taiteilijoita, yrittäjiä, toisinajattelijoita, suorittajia, hippejä, kavereita ja kaverien kavereita. Lukuisat solussa järjestetyt tapahtumat ja illanistujaiset toivat paikalle paljon mielenkiintoisia hahmoja. Harvassa olivat ne päivät, joina tässä kellarisolussa ei tavannut uusia ihmisiä. Monet OUBSissa vierailleet osallistuivat myös OUBSin tuotantoon live-vieraina tai istumalla studioyleisössä. Yleisöstä saatettiin jonkin ajan kulttua siirtyä kameroiden ääreen - joko eteen tai taakse.

Vierailu OUBSissa saattoi kävijästä riippuen joko hämmentää ja/tai viehättää. Pidempiaikainen oleskelu saattoi jopa muovata tai vahvistaa omia ajatuksia ja mielipiteitä. Olivat vaikutelma tai kokemukset mitkä tahansa oli varmaa, ettei käyntiä aivan heti ollut mahdollista unohtaa.

Kulissien takana

Vaikka OUBSin päivittäinen toiminta ei päällepäin näyttänytkään kovinkaan järjestäytyneeltä, tai siltä, että asioita tehtäisiin suunnitellusti, oli asia kuitenkin toisin. Työviikko Jämeräntaipaleen kellarikerroksessa rakentui yllättävänkin tiukan viikkorutiinin ympärille. Vuosien varrella viikkoa tahditti vahvasti torstain livelähetys. Kullakin toimituksella oli omat tapansa pyörittää toimintaa, mutta kaikkia yhdisti se, että viikon lähetyksen yhteydessä kaiken tuli olla valmista. Hommat tuppasivat kuitenkin jäämään joka toimitukselta viime tinkaan, ja oli tyypillistä että lähetyksen alkaessa osa inserteistä oli edelleen auki leikkuupöydällä.

Pidemmän aikavälin tavoitteita seuraamaan perustettiin jo 1983 OUBSin johtokunta joka myöhemmin tunnettiin nimellä toimitusneuvosto. [19] Johtokunta koostui aikaisempien vuosien toimituksista sekä ylioppilaskunnan edustajista. Vuosien mittaan johtokunnan riveissä nähtiin myös muita alan ammattilaisia. 80-luvulla OUBS toimi vielä Teekkarikylän organisaatiossa jolloin johtokunnan riveissä nähtiin kylänhallituksen jäseniä. Alkuaikoina toimituksen budjetoinnista päätti yksinään johtokunta. Osaksi ylioppilaskuntaa siirryttäessä kylän edustajat vaihtuivat ylioppilaskunnan hallituksen jäseneen. Samalla myös budjetointivastuu siirtyi päätoimittajalle toki hallituksen asettaman budjettiraamin puitteissa. Viimeistä toimitusta lukuunottamatta OUBS katsottiin olevan teekkarikylän palveluksi ja sen rahoitus muodostuikin pitkälti kylän vuokrarahoista.

Kanavan työntekijöiden rektytointiin käytettiin avointa hakua. Toimitusneuvosto valitsi yhdessä edellisen päätoimittajan kanssa tulevan vuoden päätoimittajan. Tyypillisesti joku edellisen vuoden toimituksesta otti seuraavan vuoden päätoimittajan paikan. Tällä tavalla taattiin pieni mutta erittäin tärkeä linkki toiminnan jatkuvuudelle. Ylioppilaskunnan hallituksen hyväksyttyä päätoimittajan valinnan alkoi tämä koota ympärilleen toimitusta. Lopuksi ylioppilaskunnan hallitus hyväksyi vielä OUBSin koko toimituksetn kokoonpanon.

Internet

Ennen vanhaan koulun tietokoneluokissa oli merkkipohjaisia näyttöpäätteitä, joilla sai yhteyden koulun tietokoneeseen. Nykyiset tietokoneluokat tunnettiin siis siihen aikaan pääteluokkina, näissä luokissa opiskelijat sitten tekivät harjoitustöitään. Päätteitä oli aina liian vähän ja joka tapauksessa piti raahautua koululle. Henkilökohtaisten mikrotietokoneiden yleistyessä heräsi ajatus/halu/tarve järjestää yhteysmahdollisuus kylästä koulun koneisiin. [9]

Kylän verkkoyhteydet toteutettiin 1986-1987 osana OTA-2000 projektia. Talojen lankaradion vahvistinkoppeihin asennettiin "päätepalvelimet", ja RS232 sarjaliikenneyhteydet soluihin kulkivat sitten lankaradion käyttämättömiä kaapeleita pitkin. Päätepalvelimet puolestaan olivat liitetty Ethernet koaksiaaliin, jotka vedettiin katakombien, eli taloja yhdistävien tunneleiden, kautta talosta toiseen. Yhteys koululta tuli hoidettiin jo alusta alkaen todennäköisesti valokuidulla. [9]

Vuonna 1986 perustetun Trinetin johtamana saatiin kylään, parikaapeli-ethernetiverkko ja avoimet kaapeloinnit, mutta se tarina kuuluukin jo sitten Trinetin historiikkiin. [23]

Uusi studio

Kylän laajentamisen yhteydessä 1965 rakennettuun Jämeräntaival 1:een sijoitettiin silloisen lankapuhelininfrastruktuurin pyörittämiseen tarvittu vaihdehuone. Tuohon aikaan mekaanisesti toteutetut laitteet veiväti paljon tilaa ja tuottivat kovasti lämpöä. Nykyisin pieneen tietokoneeseen mahtuva puhelinkeskus tarvitsi vielä 1960-luvun puolessavälissä oman ilmastoidun laitetilansa. Keskus sijoitettiin kyseistä käyttötarkoitusta erityisesti silmällä pitäen suunniteltuun tilaan, OUBSin solun viereen puolta kerrosta alemmas. Tekniikan kehittyessä puhelinkeskusta ei enää tarvittu, ja tila vapautui 1990-luvun alussa OUBSin käyttöön. Aivan solun sisäänkäynnin viereen puhkaistiin seinään ovi, ja jo merkittävässä roolissa olleelle TV-toiminnalle saatiin tarpeeksi kookas studiotila.

Studioon rakennettiin kattoon studiovaloille vapaasti liikuteltavat kiinnikkeet relekeskusten aikaisten loisteputkien alapuolelle. Akustisena ympäristönä studio ei ollut mitenkään ihmeellien. Betonibunkkerin seiniin kiinnitettiin aikoinaan eristevillapaneelit, joilla akustisia ominaisuuksia saatiin hieman parannettua. Muutostyön yhteydessä syntyi myös legendaarinen Ohmimakkara video.

Käyttöönottonsa jälkeen studiolla oli korkea käyttöaste aina OUBSin viimeiseen lähetykseen saakka. Lavasteseinät ehtivät 20 vuotisen historian aikana muuttua moneen otteeseen. Vuonna 2011 tapahtuneen vesivaurion myötä jouduttiin studion pitkään palvellut kokolattiamatto vaihtamaan homehtumisen takia. Tilalle valettiin paremmin roiskeita kestävä polymeripinnoite. Samaan aikaan korvattiin myös silloiset lavasteseinät uusilla. Aatteen jatkaessa televisiotoimintaa samoissa tiloissa jatkuu myös studion historia.

Yhteistyökumppanit, kuvausreissut ja kasvot

28-vuotisen historiansa aikana OUBS ehti tehdä yhteistyötä monen tahon kanssa. Usein kyse oli kalustovuokrasta, mutta vuosien varrella OUBSin ammattitaitoakin pyydettiin lainaan. Tekniikkaa vuokrattiin ja lainattiin ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden tarpeisiin sekä muille opiskelija toiminnanympärillä pyöriville tahoille. Toistuvaa yhteistyötä tehtiin myös mm. Assembly ja Altparty -tapahtuminen kanssa. Muita pidempiaikaisia kumppaneita olivat Funet ja Maxisat, jotka välittivät OUBSin lähetyksiä omille katsojilleen. OUBS osallistui myös tieteelliseen tutkimukseen OtaDigi-projektin ja VTT:n yhteistyön kautta.

Useampana vuonna myös Suomen ylioppilaiden liiton kokouksia oli mahdollista seurata OUBSin välityksellä. Monipäiväisiä SYL:n kokouksia seurattiin ahkerasti kautta maan.

Ahkera kuvaustyö vei OUBSin kamerat jos jonkinlaisiin paikkoihin. Arkistosta löytyy videoita jossa OUBSin kamerat ovat käyneet mm. Ruotsissa, Virossa, Venäjällä, Mongoliassa, Kiinassa, Intiassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa sekä Afrikassa. Jo toiminnan alkuaikoina OUBSin Underground nimeä saatiin selitellä piraattiradiojen aikaan vierailulla Ranskan TV5:llä [9]. Matkaa on vuosien varrella taitettu lähes kaikilla menopeleillä: pyörällä, rullatuolilla, vuoristoradalla, autolla, metrolla, bussilla, kuumailmapallolla, helikopterilla, junalla, lentokoneella, laivalla sekä kamelilla.

Jos ennakkoluuloihin on uskominen on teekkari ujo eikä mielellään turhia keskustele. Tätä ei voi yleistää OUBSin toimitukseen sillä kameran eteen saatiin houkuteltua monia tunnettujakin kasvoja niin politiikan (Presidentti Martti Ahtisaari, Jyrki Kasvi), viihteen (Mr. Lothar, BB-Henna), ja kultuurin ( Ibi Love, Petteri Sariola, Ville Galle, DJ Proteus ja Dj Indigo) saralta lukuisia muita unohtamatta.

Sinä kuolit puolesta Aatteen

Teknillisen korkeakoulun (TKK), Helsingin kauppakorkean (HKKK) ja Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) yhdistävä Aalto-yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Samaan aikaan yhdistyivät myös kolmen koulun ylioppilaskunnat (TKY, KY ja TOKYO). Yhdistymisen aikoihin elettiin muutosten aikakautta, tunteet nousivat pintaan niin koulun, ylioppilaskunnan ja opiskelijoiden riveissä. [21,22] Kaikkien osapuolten toimintaa tarkasteltiin kriittisellä silmällä ja voimakkaitakin mielipiteitä esitettiin. Huhtikuussa 2011 pidetyssä AYY:n edustajiston kokouksessa (3/2011) päätettiin OUBSin lakkauttamisesta 31.5.2011, ja samassa kokouksessa päätettiin myös perustaa uusi media 1.6.2011. Jo TKY:n ajoilla toimintaa häirinnyt lakkauttamisen pelko oli tullut todeksi. [12,13,15]

Pohjaa kanavauudistukselle AYY lähti hakemaan palkkaamalla ulkopuolisen selvityshenkilön ja teettämällä kyselyn opiskelijoiden keskuudessa. Huhtikuussa 2011 teetettyyn kyselyyn vastasi 205 opiskelijaa. Tulosten tulkinta oli ajoittain hieman ristiriitaista: vaikka 93 prosenttia vastanneista tiesi mikä OUBS oli, kuvailtiin vastauksia sitaatilla “OUBS on ollut ainakin minulle täysin tuntematon”. [14, 20]

Tuloksien perusteella vain 15 % vastanneista koki kanavan Aaltolaisen kanavaksi ja 65% profiloi OUBSin vielä vajaan vuoden jälkeen teekkarikanavaksi. [20] Aaltointegraation siinä vaiheessa olisikin ollut ehkä hyvä kysyä, kuinka moni Otaniemen asukki koki muiden kampusten toimijoita tai järjestöjä Aalto-henkisiksi.

Muita “OUBS raportissa” esille nostettuja huolia olivat kanavan nimessä esiintyvä “Otaniemi” ja kanavan näkyvyysalueet. [20] Vuoden päästä kanavauudistuksesta onkin ironista huomata, että Aalto-yliopiston kampus siirretään kokonaisuudessaan Otaniemeen jolloin nimi olisikin ollut ainakin geopoliittisesti täysin korrekti. Näkyvyysaluekaan ei koskaan toimituksen mielestä ollut ongelma, sillä vaikka varsinainen kaapelikanava näkyikin vain Otaniemessä oli suurinosa kanavalla pyörivästä ohjelmistosta katsottavissa internetissä sekä IPTV:ssä ympäri maailmaa. [23] Otaniemen verkon laajentaminen muihin kampuksiin olisi vain ollut tahdon kysymys, olihan Leppävaarankin kampusasunnot Otaniemen kaapelin ulottuvissa.

Raportin kanssa samaa mieltä toimitus oli varmasti siitä, että kanavan markkinoinnissa ja näkyvyydessä olisi ollut parannettavaa. Muitakin raportissa esille tuotuja asioita olisi varmasti viety haluttuun suuntaan myös OUBSin toimesta, jos vastaava kysely olisi OUBSin lopettamisen sijaan tuotu toimituksen nähtäväksi.

Tosin jo aikana ennen Aaltoa oli toimintaan lakkauttamisesta ollut puhetta aina seuraavaa toimituskautta valitessa ja vuoden toimintaa budjetoidessa. OUBSin viimeisinä toimintavuosina oli toimittajia ja muita toimijoita vaivannut pelko toiminnan lopettamisesta. Tämä viesti oli välittynyt epäsuorasti jo vuosien ajan edustajiston ja hallituksen puheista OUBSin budjetista keskusteltaessa.

Toimituksen tiedossa oli, että perinteisen television katselu oli opiskelijoiden keskuudessa jo pitkään vähentynyt. Tilalle tarvittaisiin paremmin netin kautta välittyvää sisältöä. Myöskään “teekkarikanavan” journalistiset saavutukset eivät vakuuttaneet kaikkia ja innokkuus tuottaa sisältöä oli joidenkin mielestä hiipunut ajan myötä, vaikka työtä paiskittiinkin reilusti yli sopimuksissa mainitun puolipäiväisen työpäivän edestä.

AYY halusi painottaa toimintaa journalistiseen sisältöön ja lopettaa fiktiivisen tuotannon kokonaan. Kanavan toiminnan uudistamisen yhteydessä puhuttiin useaan otteeseen ohjelmien “laadun” tärkeydestä. Toiminnan rahoittajan huolena oli myös OUBSin toimituksen ja ylioppilaskunnan välisen kommunikaation puute sekä ylioppilaskuntien yhdistymisen jälkeen jopa kansallisen uutiskynnyksen ylittäneet taloudelliset paineet. Nämä olivat jatkuva puheenaihe päättävien elinten pöydissä. [15,16, 17]

Tätä historiikkia kirjoitettaessa haastateltiin OUBSin perustajia. Kaikki olivat iloisia sen suhteen, että TV-toiminta edelleen jatkuu Otaniemessä. Tosin haastateltujen mielestä oli valitettavaa, ettei OUBSia enää ole. Lopuksi aikuiset miehet totesivat yhteen ääneen, etteivät he nyt olisi haastateltavana, ellei OUBSin aikana olisi saatu jotain merkittävää aikaan. [9]

Lähteet

1. Timeline of the introduction of television in countries - Wikipedia
2. Kun teekkari Suomeen tuli - TES televisiotoiminnan historia, V. Lukkarinen ja V.J. Nurmimaa, ISBN 951-26-3229-2
3. Televisiotoiminnan alku Suomessa - sik.ayy.fi
4. Tesvisio - Wikipedia
5. Ossin Lässyt | AYY
6. Otaniemi - Wikipedia
7. Wikipedia.org - OUBS
8. AYY:n kampusjärjestelmä - Campus
9. OUBS perustajien haastattelu Otaniemessä 29.5.2012
10. Joku » Millaista on ohjata liveä?
11. Otaniemen yhdyskunta. Teknillinen korkeakoulu 1942 - 2008 (osa 2), Panu Nykänen, ISBN 951-03-2708-5
12. Aalto-yliopisto – Wikipedia
13. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta – Wikipedia
14. OUBS:n tulevaisuus? « AYY Blogi
15. Aaltolaisten oma kanava tulee! OSA 1 « AYY Blogi
16. Aaltolaisten oma kanava tulee! OSA 2 « AYY Blogi
17. AYY:n edustajiston laatima "AYY:n kanavan perustamissuunnitelma"
18. Keksi kanavalle iskevä nimi! | AYY
19. Aaltolaisten oma kanava tulee! OSA 4 « AYY Blogi
20. Selvityshenkilön laatima dokumentti: OUBS -kyselyn tulokset
21. Aalto-ylioppilaskunta kaipaa yhä kauppatieteilijöiden miljoonia - HS.fi - Kotimaa, 2.12.2010
22. Riidat repivät Aallon ylioppilaskuntaa - Tekniikka&Talous
23. AYY Trinet - Otaniemi Campus Student Network
24. Joku » Eilen lakinlaskiaisissa

Tämän tekstin kokosi Heikki Lindroos kesällä 2012 lähteiden ja haastattelun pohjalta. Jos havaitset tekstissä virheitä tai laajennettavaa niin ota yhteyttä osoitteeseen etunimi.sukunimi at gmail.com. Myös valokuvat ovat lämpimästi tervetulleita.